34+3 Babyshower

Viime viikon lauantaina  minulla oli mukavaa ohjelmaa. Siskoni ja ystäväni olivat nimittäin järjestäneet babyshowerit, eli vauvakutsut, joihin oli kutsuttu parhaita ystäviäni. Parasta illassa oli se, että kutsut pidettiin ystäväni kotona, eli minun ei tarvinnut muuta kuin saapua paikalle. Pöydät notkuivat ihanista herkuista suolaisesta makeaan ja pikkunaposteltavaan, ja päivänsankarina sain siis astella valmiiseen pöytään, eikä loppusiivoiluistakaan tarvinnut huolehtia. Melkoista luksusta. Koska juhlien oli alun perin tarkoitus olla salaisuus, en tiennyt yhtään ketä odottaa, vaan aina ovikellon soidessa sai jännittää, että kukas sieltä vielä tulee. Se, miksi juhlista viime hetkessä minulle vinkattiin etukäteen, johtui aivan siitä, että olin suureen ääneen julistanut kaikille, että kun loma vihdoin alkaa, aion rupsahtaa tunnin sisällä mörrimöykyksi, koska ei tarvitse enää liikkua ihmisten ilmoilla. Onneksi läheiset ihmiset tuntevat allekirjoittaneen sen verran hyvin, että tietävät, että jos minua olisi tultu noutamaan kotoa mörrimöykky-lookissa, saattaa olla, että en olisi suostunut sohvalta hievahtamaan.

Herkkujen jälkeen sain availla lahjoja jampalle, ja hienoja ne olivatkin. Olin ajatellut, että saisin  ehkä jonkun verran vaatteita, mutta eikö mitä, kaikki olivatkin päätyneet pyytämään lahjavihjeitä siskoltani, joka makuni ja harrastukseni tuntien oli opastanut vieraita tietynsuuntaisille ostoksille, ja kauhistuin kuinka arvokkaita tuliaisia kaikilla oli.

Tässäpä niitä siis.

Pentikin ihanainen vaaleansininen nalle ja viltti. Pentikin lakanat ja säilytyskori. Mamas and Papas- sarjan unipussi.

Lehmä-helistin, suklaata, soittolelu, lakanat isomman lapsen sänkyyn, Tatun ja Patun vauvakirja, New Born-vaippoja, lisää suklaata (J). Marimekon tuttipullo sekä hevimamman must, eli vauvan kuulosuojaimet tuleville keikoille.

Persoonallisimmasta lahjasta vastasi ystäväni, jonka luona kekkerit vietettiin. Hänen käsityöihmeäitinsä oli valmistanut tyypille ihan oman mittatilausnallen. Nalle on hopeanhohtoinen ja kantaa selässään moottoripyöräliiviä.  Eipä ole joka vauvalla ihan samanlaista biker-nallea…

Olipas huikea ilta. Lupasin ystäville, että sitten kun tuleva mamma kykenee kaivautumaan poterostaan taas kohti yöelämää, tarjoan kaikille mielin määrin Cosmopolitan-boolia vastalahjaksi. Siihen tosin saattaa vierähtää vielä hetkinen.