Tänään inventoin pikkujampan vaatevarastoa. Olen pitänyt periaatteena, että uutena ostetaan mahdollisimman vähän, koska vauvoillahan on paha tapa kasvaa vaatekoosta seuraavaan pikavauhtia, ja monet uutena ostetut vauvanvaatteethan saattavat maksaa jopa saman verran kuin aikuisten vaatteet, vaikka niihin kuluu monin verroin vähemmän kangasta… Samalla katsoin valmiiksi tyypille sairaalasta kotiutumisvaatteita, ja tässä vaiheessa iski pahanlaatuinen morkkis. Turhamainen nainen, jolla on itsellään vaatteita vaikka muille jakaa, ei tosiaankaan ollut hankkinut yhtiäkään aivan pienimpiä vaatteita uutena. Nekin, jotka kesällä tilailin postimyyntifirman alennuksesta olivat kokoa 68 cm. Sain juuri ja juuri kasattua lainaksi saaduista vaatteista asukokonaisuuden, jonka olisin ehkä voinut kelpuuttaa kotiintuloasuksi, mutta päätin sitten kuitenkin, että jos nyt sen verran satsaisi näihin ihan pikkiriikkisiinkin vaatteisiin, että pikkuherralla olisi jotain aivan omaa ainakin ekalla reissullaan yllä. Siispä samalla kun kävin ystäväni kanssa lounaalla poikkesin myös Lindexille hakemaan jotain pientä ja sievää. Kotiutumisvaatteina olisivat nyt siis alemmassa kuvassa näkyvät valkoiset sukkahousut (koko 50 cm), harmaat plyysihousut (koko 56 cm), valkoharmaa kietaisubody (koko 50 cm), valkoinen myssy, harmaat sukat, valkoiset villasukat, valkoiset pikkutumput (ja tarvittaessa valkoinen karvatakki, joka on kyllä kokoa 62 cm.) Lisäksi lämpönä toimii turvakaukalossa oleva lämpöpussi ja mikäli pakkasta ilmaantuu kovasti, voisi ukkelin vielä ennen lämpöpussiin laittoa sujauttaa tuohon alimmassa kuvassa näkyvään fleecepukuun. Luuletteko, että tarvitsee?
Lainavaatteista kasattu vaihtoehto kotiutumisasuksi.
Kotiutumisasu
Fleeceasu tarvittaessa
Ps1. Palaan inventaarion tuloksiin myöhemmin tarkemmin.
Ps2. Koska olen alkanut pohtimaan blogin kohtaloa tyypin syntymän jälkeen, haluaisin tietää, kiinnostaako ketään enää turinoitani lukea. Ja jos mikäli kiinnostaa, niin kuinka usein juttuja jaksetaan lukea. Siksi sivun ylälaidassa on nyt menossa kysely, kuinka usein luette blogiani. Jospa siitä saisin vinkkiä siihen, että vieläkö kannattaa näppäimistöä paukuttaa sairaalasta kotiutumisen jälkeenkin.
