37+5 Vauvanhuoneen sisustus

No niin, täällä sitä odotellaan. Kaikki olisi valmiina, päätähti vaan puuttuu. Tänään olin äitini seuraneitinä joulupukkiostoksilla ja puhisin menemään pitkin kaupungin raittia pari tuntia toiveikkaana siitä, että sillä saisin aikaan edes muutaman supistuksen. Pah. Mitään vaikutusta ei ollut myöskään viikko sitten isäinpäivän kunniaksi tehdyllä suursiivouksella (paitsi hillitön selkäjumi) eikä toissapäiväisellä raivokkaalla saunomisella. Tässäpä nyt kuitenkin valmiina odottavan vauvanhuoneen sisustusta.

Tästä siis lähdettiin liikkeelle. Työ/vierashuone silloin kun se vielä oli työ/vierashuone.

Nyt huoneeseen sisään astuttaessa ensimmäisenä vastassa on hoitopöytä. Huoneen ulkopuolella toisella puolella käytävää sijaitsee vessa, elikkäs tuleva pesupiste.

Hoitopöydän hyllyillä tarvitaan kaikennäköisiä tarvehärpäkkeitä, niin kuin nyt esimerkiksi harsoja, vaippoja, voiteita, puhdistuspyyhkeitä, talkkia, pikkupyyhkeitä, pumpulipuikkoja ja tietysti äärimmäisen epäkäytännöllinen, mutta ah niin herttainen froteinen hoitoalusta.  Alahyllyllä odottelee pikkumankka ja cd:t sitä silmällä pitäen, että meillä opittaisiin heti nukkumaan pienessä melussa, ja että tulevan isukin ei ole pakko itse laulaa mikäli äippä ei satu olemaan kotosalla…

Hoitopöydän vieressä sijaitsee jampan sänky. Sängyn yläpuolelle on ripustettu aiemmin 34+5 postauksessa vilauttamani postimyynnistä tilattu Dreams-viirinauha.

Sängyn yläpuolella riippuu siskon lahjoittama Mamas and Papas mobile ja päiväpeitteenä vauvakutsuilla lahjaksi saatu Pentikin torkkuhuopa. Pip the Bunny odottelee sängynpäädyssä pikkuherraa saapuvaksi, jotta pääsee tämän unta vahtimaan. Unirätti-nalle on myös samaa sarjaa (jaa miten niin olen vähän pakkomielteinen…?) samoin kuin tulevalta mummilta lahjaksi saatu unipussi, joka roikkuu pinnasängyn laidalla. Vaaleansininen italiankielinen peltikyltti kertoo pikkuprinssin nukkumapaikan olevan tässä. Kyltti ostettiin kesälomareissulla Sisiliasta, ja silloin piti ostaa myös pikkuprinsessa-kyltti, koska tulokkaan sukupuolesta ei vielä ollut tietoa, mutta silti hänelle haluttiin hankkia tuliaisia matkalta.

Entisestä mappihyllystä on nyt tullut jampan vaatekaappi, joka sisältää myös lastenkirjoja, ja äipän ja isukin tiivistetyn kotitoimiston. Pentikin nallukka on myös lahja ihanilta ystäviltä vauvakutsuilta. Hyllyn päällä oleva kyltti kertoo pienten poikien olevan tehty etanoista, sammakoista, koiranhännän tupsukoista. Niistä on pienet pojat tehty. Kellon hankin pitämään äitsykän jonkunkaan näköisessä tolkussa siitä, että mitä vuorokaudenaikaa satutaan elämään ja monesko herääminen sille yölle on menossa…

Olennainen osa sisustusta on myös toki sänky, jossa yösyöttövuorossa oleva vanhempi nukkuu. Oletettavasti suurimman osan aikaa se olen siis minä, koska sen talouden toisen aikuisen pitäisi kenties yrittää nukkua, jotta jaksaa käydä töissä…  Yösyöttöjä mukavuuttamaan hankin siis huoneeseen myös keinutuolin ja ihan vaan silmäniloksi sisustustikkaat, missä voi ainakin osaa ukkelin vaatteista pitää kädenulottuvilla.

Että tällainen huone täällä odottelisi. Alahan tulla sieltä.

37+0 Viikot vähenee

Nonniin. Täällä oltaisiin sitten täysiaikaisia. Tai miten ne nyt neuvolassa asian muotoili, että enää tämän jälkeen lapsi ei ole keskonen mikäli päättää nyt alkaa syntymään. Jopa Vau-kirja myöntää, että tässä vaiheessa tulevat äidit (siis muutkin kuin minä) alkavat toivoa raskauden päättymistä. No kidding. Isäpuolella kirjaa varoitellaan, että äiti saattaa kokea ärtyneisyyttä, mielialavaihteluita ja nukkumisvaikeuksia. Ehhehhe. Tässä perheessä näistä kaikista edellämainituista on kyllä kärsitty ihan siitä viikolta 4 saakka, niin että eipä tule enää uutena asiana avokille. Nukkuminen on tosiaan jokseenkin mahdotonta, eikä pelkästään siksi, että vessassa käydään  noin viisi kertaa yössä, jonka lisäksi noin viikon ajan on pitänyt käydä pikku yöpalalla kahden ja viiden välillä, kun kiljuva nälkä pitää muuten hereillä, vaan lisäksi siksi, että sormien ja ranteiden puutuminen (rannekanavan oireyhtymä..?) alkaa olla sitä luokkaa, että unta saa korkeintaan 10 minuutin pätkissä ennen kuin pitää herätä pyörittelemään käsiä. Hieman meinaa hirvittää, että jos tuo puutumisoire ei menekään ohi pikapuoliin synnytyksen jälkeen, niin miten ihmeessä hoidan jamppaa öisin, kun käsistä puuttuu täysin tarttumavoima? Tänään muuten vihdoin ja viimein sain pestyä ja steriloitua ne pullot ja tutit, ja sain todeta, että on se mukava kun valmistajat ajattelevat vain omaa voittoaan eikä lainkaan kuluttajien tyytyväisyyttä, sillä Aventin höyrysteriloijalla sitten sterilisoidaan tasan Aventin pulloja. Eipä mahtunut lahjaksi saatu Ainun 260 ml pullo koneeseen ei. Että voi ärsyttää. Lisäksi tutustuin turvakaukalon säätöihin (ja menetin hermoni), asensin telakan autoon (ja menetin hermoni) ja yritin opetella käyttämään Babybjörniä ( ja menetin hermoni niin, että huusin sille helvetin kapineelle naama punaisena ja päätin jättää opettelun seuraavaan kertaan). Että näissä merkeissä on lähtenyt rv 38 käyntiin. Alla kuvasarjaa siitä, mistä tietää, että perheeseen on tulossa uusi asukas.

Leikkimatto Mamas and Papas Honeybear

Doomoon syöttötyyny

 Aventin pullonlämmitin ja sterilisoija. Drinkki- ja viinilasikaapin uusina asukkaina tuttipullot, tutit ja äidinmaidonkorvikkeet.

 Graco Logico S turvakaukalo, Eisbärchen lämpöpussi ja Mamas and Papas Scrapbook Boys kiemuralelu.

Mamas and Papas Luna-hoitolaukku.

 Saunanlauteiden uusi koriste, eli vauvanamme taattua Ikean laatua. Tulevia kylpyhetkiä altaan laidalla odottelee pikku Ankkanen.

 Syöttötuoli Stokken Tripp Trapp ja lisävarusteena Newborn Babyset.

 Allergisen perheemme Teemu-koira vahtii tulokkaan Mamas and Papas Capria Ripple-sitteriä.

Toiseen wc-hen perustettu hoitopaikka kakkonen (vauvanhuoneessa olevan hoitopöydän lisäksi) kattaa tarvittavat hoitovälineet kuten esim. pyyhkeet, harsot, vaipat jne. joiden lisäksi vessan nurkkaa koristaa silmänilo nimeltä vaipparoskis (mallia Angelcare). Laundry-ämpärin hankin silmällä pitäen niitä tulevia niskakakkojen kyllästyttämiä vaatteita (,joita ei ehkä tee mieli heittää  suoraan muun pyykin sekaan pyykkikaappiin...).

Babybjörn rintareppu. Oletettavasti jää käyttämättä, koska sisältää niin monta remmiä, nippeliä ja nappia, että vaatii todennäköisesti vuodenmittaisen käyttäjäkoulutuksen ennenkuin tajuaa miten kyseinen rakkine toimii.

Ps. Tyypin huone on myös valmis, ja siitä seuraa raporttia myöhemmin.

34+5 Ihana nettilöytö ja vauvanhuone sneak peak

Viime viikolla etsiskelin netissä ideoita siihen, millä vielä voisi koristaa jampan huoneen seinää, koska huoneessa tällä hetkellä oleva tapetti on äärimmäisen pliisu, ja muuttoaikeiden vuoksi tapettia ei kannata alkaa vaihtamaankaan. Myöskään kovin paljoa tauluja en seinälle halunnut lisää jo aiemmin harkittujen sydäntaulujen tilalle, koska epäilen, että ukkelin kasvaessa huoneen väritys tulee taas täysin mullistumaan. Erinäisten kuvalinkkien kautta päädyin ihanaisen nettisisustusputiikin Villa Olivian sivuille, ja sieltäpä mukaan tarttui jotain pientä ja mukavaa. Palvelu oli äärimmäisen loistavaa. Heti tilauksen jälkeen sain päivittäin sähköpostia miten tilauksen käsittely etenee, ja maksettuani laskun, toimitettiin tilaus kolmantena päivänä maksusta suoraan postilaatikkoon. Ja vieläpä mitä kauneimmassa paketissa.

Tällainen paketista mm. löytyi. Ajattelin sitten ripustaa ulko-oveen, että kaikenmaailman höntit tajuaa olla rimputtelematta ovikelloa.

Tästä lisää myöhemmin. Jotain pientä siis seinälle…

Muutenkin jampan huone alkaa pikkuhiljaa olla kuosissa. Ensi viikolla toivoakseni saapuu vielä matto HobbyHallista, ja yksi tilaamani sydäntaulu lisää. Aiemmin olen aina tykännyt, että kaikkia esineitä ja asioita pitää olla pareittain. Nyt on jostain kumman syystä alkanut tuntua, että kaikkea pitääkin olla kolme… Tässäpä pientä kurkistusta siihen, mitä huoneesta jo löytyy.

33+2 Hankinnat - part three

Muutama päivä sitten mainitsin ohimennen, että tyypin hankinnat alkavat nyt olla tehtynä. Tiedän, että jotkut taikauskoisimmat hankkivat etukäteen vain minimimäärän tarvikkeita ja tavaroita, mutta allekirjoittanut on sen verran mukavuudenhaluinen, että haluan laitokselta kotiutuessani tulla valmiin ääreen. Uskon, että ensimmäiset viikot täysin erilaisessa elämänrytmissä ovat varmastikin riittävän rankat ilman, että vielä tarvitsisi lähteä juoksentelemaan ympäri kauppoja ja kirppareita vauva kainalossa, varsinkaan, kun oletettavasti joulukuun puolella alkaa olla jo sen verran kylmäkin, että ei välttämättä heti alussa ulos edes tyypin kanssa uskaltane. Tiedän myös, että monet toista lastaan odottavat tuumaavat hankintalistani nähdessään, että puolet tavaroista on turhia, ja että ilman tuota ja tuotakin pärjää. Aivan varmasti pärjääkin, en epäile hetkeäkään. Ovathan omatkin vanhempani aikanaan eläneet kerrostalokaksiossa kahden lapsen kanssa ja ajelleet Datsun sata-aalla aivan tyytyväisenä ilman kaikenmaailman härpäkkeitä. Nyt onkin kyse siitä, että minun  ajattelumaailmani mukaan elämästä ei tarvitse väenvängällä yrittää tehdä hankalampaa kuin se on, jos sitä vain jollakin keinolla on mahdollista helpottaa. Siksipä siis pikkujamppa omistaakin jo ennen syntymäänsä seuraavanlaisia juttuja:

-      Graco-yhdistelmävaunut, turvakaukalo ja telakka

-      Brion pinnasänky. Ja tykötarpeet (= patja, petauspatja, kosteussuoja, lakanoita, peitto, tyyny, viltti, pussilakanoita ja tyynyliinoja, laitapehmuste, mobile, uniliina)

-       Brion hoitopöytä. Ja tykötarpeet (=hoitoalusta, vaipparoskis, säilytyslaatikoita, vaippoja, pesuneste, hoitovoide, puhdistuspyyhkeet, pumpulitikut, sinkkivoide, talkki, pikkupyyhkeitä)

-      harsoja

-      Stokke syöttötuoli ja siihen Newborn-setti

-      sitteri ja leikkimatto

-     ruokailuun imetystyyny, tuttipulloja, ruokalappuja, ruuanlämmitin, pullondesinfiointilaite, pulloharja, aterinsetti ja ruokailuvälineitä, pöytätabletti

-     pesuhetkiin kylpyamme, kylpyammeen jalat, kylvetystuki, liukastumiseste, kylpyankkoja (J), pesulappuja

-      hoitolaukku

-      tutteja ja tuttinauhoja

-      viihdykkeeksi kirjoja, helistimiä, cd-levyjä

-      vaatteita

-      erinäisiäkin sisustustavaroita…

Että tällaista meilläpäin. Kertokaa jos huomaatte, että olen unohtanut tykkänään jotakin oikeasti oleellista. Itse olen ajatellut, että enää olisi hankkimatta äidinmaidonvastikkeet ja apteekkitavaraa.... ja ehkä ihan muutama sisustusjuttu vielä...

32+6 Keinutuolipakkomielle

Minä olen jo vuosikausia kärsinyt pahasta pakkomielteestä, jonka aiheena on ollut keinutuoli. Vaikka muuten olenkin kovasti modernin ja yksinkertaisen sisustuksen ystävä, olen lapsuudesta saakka muistellut lämmöllä mummolan vanhaa, mustaa, kitisevää keinutuolia, jossa sain aina kylässä ollessani kiikkua niin paljon kuin huvitti. Ja minuahan huvitti. Myöhemmällä iällä keinutuolipakkomielle on aina aika ajoin palannut minua kiusaamaan, mutta koska olen asunut milloin missäkin pienessä vuokra-asunnossa tai kituuttanut menemään opiskelijabudjetilla, tai on muuten vaan ollut tuhat tärkeämpääkin asiaa hankittavaksi, on keinutuoli aina saanut väistyä. Nyt kuitenkin olen kesästä saakka antanut itselleni luvan ryhtyä haaveilemaan oikein urakalla ikioman kiikkustuolin hankinnasta, ja milläpä muullakaan (teko)syyllä kuin, että pikkujampan huoneeseenhan on kertakaikkiaan aivan pakko saada keinutuoli, jossa häntä on hyvä ensin syöttää ja sitten keinutella takaisin uneen. Eikö vaan? Yllätyksenä tulikin sitten ao. tuolien hinta. Jopa ihan ne vanhat puiset mummolaversiot maksavat lähemmäs 500 euroa! Koska neliöt asunnossamme eivät hartaista toiveistani huolimatta ole kuitenkaan maagisesti lisääntyneet, jouduin hylkäämään perinteisen mummolatuolin jo siitä syystä, että se ei meille millään mahtuisi. Toisekseen, perinteinen muotokieli ei ehkä aivan muutenkaan olisi istunut muihin sisustusratkaisuihimme. Aikani etsittyäni löysinkin sitten täydellisen yksilön nimeltä Rar-keinu. Valitettavasti kyseistä kaunokaista ei meidän kotikaupungistamme silloin vielä saanut, ja suurena skeptikkona en arvannut tuolia ryhtyä englantilaisesta nettikaupasta tilaamaankaan, vaikka sen sieltä olisi muutaman kympin edullisemmin saanutkin. Epäilin, että matkan varrella laatikko ottaisi kuitenkin sen verran osumaa, että perille saavuttuaan keinu olisi vain lommoinen muisto rakkauteni kohteesta. Mutta mitä kummaa? Syksyn saavuttua sisutuskauppoihin kävi ilmi, että kuulumme tuolin kanssa sittenkin yhteen. Vepsäläinen oli ottanut tuolin valikoimaansa, ja käytyäni vielä muutaman viikon  itseni kanssa neuvottelua ostoksen järkevyydestä ja tarpeellisuudesta (koska hinta ei valitettavasti ollut mikään ihan pieni), tulin  siihen tulokseen, että vuosikausia jatkuneeseen pakkomielteeseeni on nyt vastattava ja tilasin kiikun kotiin. Eilen se sitten tuli. Saako huonekalua rakastaa? Saahan? Jooko?

Kuva lainattu http://pinterest.com/janew/rocking-chairs/

31+5 Hulluttelua

Jotkut bloggaajat tykkäävät piirtää selvät rajat sille, mistä missäkin blogissa saa ja voi jutustella. Tämähän on siis olevinaan raskausblogi, mutta koska turhamaisen naisen syvimpään olemukseen on juurtunut pahanlaatuinen ostoholismi, ei sitä piirrettä mielestäni voi täysin erottaa raskaudestakaan. Ja sitä paitsi, tuleehan ostoholismini tulevaisuudessa vaikuttamaan myös tyypin elämään… tai ehkä niin päin että tyypin elämä tulee vaikuttamaan ostoholismiini… (?) No joka tapauksessa, näin sitä pientä kiikutettiin tulevan mammansa mukana Hulluille Päiville jo toista kertaa elämässään, tosin tällä kertaa tyypin mukanaolon pani merkille huomattavasti selkeämmin kuin keväällä. Hiki valui ja kassit painoivat. Huh huh. Mutta mentävähän se oli. Koska vaatteita ei edelleenkään voi eikä kannata ostaa (hmph!), kun tulevasta vartalonmallista ja koosta ei ole mitään takeita, piti keskittyä muihin ostoksiin. Anopille joululahjaksi hankittiin Pentikin porokynttelikkö ja omalle äidille pakettiin tulee mm. oliivikäsivoidetta ja saippuaa, sekä Aalto-teräsvati. Kotiin hankintoja tuli tehtyä eniten, mutta puolustuksen puheenvuorona kerrottakoon, että Hulluilla Päivillä ko. tuotteet olivat oikeasti huomattavasti edullisempia kuin muualla tai muuhun aikaan… Kotiin siis päätyivät Kartellin Take-valaisimet yöpöydän lampuiksi, Iittalan valkoisia Teemalautasia sarjaa täydentämään, muutama kirkas Kivituikku vanhan kokoelman lisäksi sekä Iittalan Jars-säilytyspurnukoita sokeriastioiksi. Iltojen herkutteluhetkiin mukaan tarttui toki myös monenlaista mussutettavaa, mm. Brunbergin suukkoja. Sisustukseensa hieman pakkomielteisesti suhtautuvana piti tietysti valita ruskeita mokkasuukkoja, jotta ne voi olla mukavasti esillä riitelemättä keittiön tai olohuoneen muun sävymaailman kanssa. Että vähän omituinenko? Minäkö? No totta hitossa. Onneksi mokkapusut mielestäni myös maistuvat parhaimmalle.

Hieman omaatuntoa vihlaisi, että tyypille ei tältä reissulta tarttunut mukaan kuin Lego-säilytysrasia. Mutta toisaalta, viime viikonloppuna hänelle hankittiinkin melkein kaikki tarvittava kerralla. Niistä ostoksista lisää joskus myöhemmin.

Nyt ohjelmassa seuraa ensin hieman vähemmän rentouttavaa kokeiden tarkistusta, mutta illalla voikin sitten lueskella lehtiä kynttilän valossa ja nautiskella alkoholitonta olutta.

30+5 Haaste

Murmelilta  (http://poksinmatkamaailmaan.blogspot.com/2011/09/osa-xxxv.html) sain  eilen seuraavanlaisen haasteen: " Kun sinut on merkitty, sinun olisi tarkoitus kirjoittaa muistiinpano, joka sisältää 25 satunnaista asiaa, faktaa, tapaa tai tavoitettasi. Lopuksi haasta 5 ystävääsi. Jos minä merkitsen sinut, se tarkoittaa sitä, että haluan tietää sinusta enemmän. " Oletan, että tässä tarkoitetaan nyt ystävillä muita bloggaajia ja haastan:
 Sascian http://sascian.blogspot.com/ ,
Raparperitytön http://nytkunoletsiina.blogspot.com/ 
Nannan http://aitiyshousut.blogspot.com/ 
Mammamarianin http://illikanmatkassa.blogspot.com/ ja
Pinkin Pingviinin http://pinkinpingviininblogi.blogspot.com/

1.    Olen 31-vuotias. 

2.    Elän avoliitossa, mutta emme ole kihloissa. 

3.    Saattaisinpa hyvinkin vietellä häitä, jos joku lupautuisi ne kustantamaan. 

      4. Opetan työkseni yläluokkaikäisiä ja tunnen olevani heidän keskellään kuin kala vedessä.

5. Harrastan hömppäromaanien lukemista ja musiikin kuuntelua ja keikoilla käyntiä (hevi ja suomirock),

6. … sekä elokuvien ja telkkarin töllötystä (ja kyllä, edelleen mallia hömppäohjelmat sekä amerikkalainen sarjaviihde, komediat ja toiminta. Ei mitään liian korkealentoista, kiitos.) .

7. Rakastan hotelliaamiaisia. Joskus yritän kotonakin vaivautua vääntämään sellaisia. En panisi pahitteeksi, jos minulla olisi oma taloudenhoitaja, joka aamuisin tulisi herättelemään valmiiseen pöytään.

8. Asun rivitalossa enkä edes haluaisi omakotitaloon, koska remonttipeukaloni on keskellä kämmentä.

9. En myöskään voisi olla juuri vähempää kiinnostunut pihan ja puutarhan laitosta ja kasvimaista. Matoja ja ötököitä. Yäk. 

10. Pidän sisustamisesta ja olen haaveillut alan opinnoista.

11. En ole varsinaisesti käsityöihmisiä. Pipo vielä saattaa syntyä neulomalla, mutta että sukat… No way.

      12. Jos raha ei olisi este, ostaisin jampalle kaiken uutena.

13. Edellisestä ehkä pystyitte päättelemään, että minua ei hyvällä tahdollakaan voi kutsua viherpiipertäjäksi. Olen tunnustettavasti aivan liian materialistinen voidakseni olla luonnonsuojelijatyyppiä. Kannatan kuitenkin lämpimästi ajatusta ja ihailen niitä, jotka jaksavat sitä toteuttaa päivittäin toimissaan.

14. Minulla on kolme kummilasta, joista valitettavasti kahden kanssa olen aivan liian vähän tekemisissä.

15. Minulla on isosisko ja toivon, että siskostani tulee lapsemme sylikummi. 

16.Kuten olette saaneet huomata, kosketukseni vauvamaailmaan on heikohko. Luotan kuitenkin jossain määrin Kyllä se luonto tikanpojan puuhun ajaa - tyyppiseen ajatteluun tässä asiassa.

17. Rakastan vanhoja ääliömäisiä sanontoja tyyliin Hätä keinot keksii sanoi mummo kun kissalla pöytää pyyhki. (Ehkä olisitte osanneet päätellä tämän itsekin katsomalla edellistä kohtaa…)

18. Vihaan sanaa ”masukuva”, mutta olen blogissani alistunut sitä käyttämään, koska se nyt tuntuu olevan yleisimmin käytetty termi kuvaamaan kasvavasta pötsistä päivitettyjä kuvia.

19. Pidän kauniista valokuvista ja olen epätoivoisesti yrittänyt viimeisen vuoden ajan oppia sellaisia itsekin ottamaan. Still working on it…

20. Olen teknisesti täysin lahjaton ihminen, ja olen edelleenkin hyvin yllättynyt siitä, että onnistuin luomaan tämän blogin ja jopa lisäilemään tänne valokuvia. 

21. Tykkään sateisesta ja pimeästä syksystä ja tunnelmoinnista kynttilänvalossa höyryävän espressokupin kanssa.

        22. Olen myös toivoton jouluihminen ja meinasin eilen Citymarketissa hihkua riemusta    kun näin tonttuja. Lähempi tarkastelu osoitti niiden kuitenkin ilmeisesti vielä olevan puutarhasellaisia...

       23. En ole mikään kotitalousihme. Silloin kun pyrin jotakin kokkaamaan tai leipomaan, niin keittiössäni yleensä sattuu ja tapahtuu kaikennäköistä. Pahin mokani toistaiseksi on mikropuuron valmistaminen ilman vettä. En suosittele. Meni koko mikro vaihtoon…

24. Ällöän muodikkaita termejä kotoilu ja downshifting. 

25. Sisustus-, muoti- ja kauneudenhoitotuotteiden makuni on aivan liian kallis suhteutettuna tuloihini.

27+4 Olennaisia hankintoja

Te, jotka olette juttujani lueskelleet jo kauemmin, ette varmaankaan antaneet otsikon hämätä. Ne minun tähän asti tekemäni olennaiset hankinnathan ovat varmastikin juuri niitä epäolennaisimpia, mutta toisaalta myös inspiroivimpia hankintoja. Sisustamista kun rakastan, niin tokihan pienyksityiskohtien viilaaminen on huomattavasti mukavampaa kuin suurten linjojen suunnittelu. Eilisessä päivityksessä jo kerroinkin, että värit aiheuttavat minussa puistatuksia. Huh. Keltapunavihreä-yhdistelmä tuo mieleeni sirkuksen, ja asuminen sirkuksen keskellä ei oikein tunnu houkuttelevalta ajatukselta. Onnekseni olen netissä surffaillessani löytänyt myös muita varteenotettavia vaihtoehtoja. Tulevaa vauvanhuonetta suunnitellessani lähdin ensin liikkeelle suuresta intohimostani mustan ja valkoisen yhdistelmästä, mutta loppupeleissä se alkoi tuntua ehkä sittenkin turhan graafiselta aivan pienen lapsen huoneeseen. Niinpä päätin säästää kyseisen väriyhdistelmän hieman myöhempää käyttöä varten, ja ottaa lähtökohdaksi valkoisen ja beigen yhdistelemisen. Sen jälkeen kun tyyppi ilmoitti rakenneultrassa olevansa merkkiä poika, lisäsin värisuunnitteluun vaaleansinisen, vaikka alun perin olinkin karsastanut näin stereotyyppistä väritystä. Nettimyymälöiden valikoimaan tutustuessani ihastuin tykkänään englantilaisen Mama’s and Papa's:in lastenhuoneen sisustustavaroihin ja tällä hetkellä vaatekaappien perukoille tungettuna löytyykin jo olennaistakin olennaisimmat leikkimatto, sitteri, hoitoalusta, torkkupeitto, mobile ja koristepupujussikka. Leikkimaton onnistuin löytämään käytettynä huutonetistä puoleen hintaan ja mobilen sain lahjaksi siskoltani.

Kuvat lainattu www.lastenhuone.fi

Sinistä höystettä yllä oleva torkkupeiton lisäksi on tulossa mm. helistin (, jota tyyppi ei tule tarvitsemaan vielä aikoihin), sydäntaulu ja Mistä on pienet pojat tehty-kyltti. Kuvissa myös vaunuihin / kaukaloon / pinnasänkyyn laitettava kiemuralelu.

Kuvat lainattu www.lastenhuone.fi, www.lekmer.fi, www.heinakuu.fi/tuotteet/taulut/sydantaulut

Kuva lainattu www.wilhelmiinankammari.fi

Lisäksi olen heinäkuun rakenneultran jälkeen hommaillut pikkuhiljaa kaikennäköistä pienempää sälää, jota olen piilotellut avokiltani erinäisiinkin nurkkiin ja kaappeihin. Näistä raporttia ensi erässä.

Aurinkoista alkavaa viikonloppua kaikille!