31+2 Lapsenkantoväline

Pitipä vallan tässä päivänä muutamana harpata taas vaihteeksi Mr. Googlen viihdyttävään maailmaan kun törmäsin eräässä blogissa sanaa Manduca. Hetken aikaa olin että mikä ettäkö, mutta tekstiin paremmin perehdyttyäni pääsin jyvälle, että kyseessä on taas jonkunsorttinen lapsenkantoväline. Kommenttilootassa aiheeseen liittyen sitten käytiin henkevää keskustelua siitä, mikä lapsenkantoväline sitten taas on lapselle hyväksi ja mikä vanhemmalle ja niin poispäin, ja kantaa otettiin niin kantorepun kuin rintarepunkin puolesta kantoliinan viedessä kuitenkin hiuksenhienosti voiton. Taas vaihteeksi täytynee vain todeta että häh? Minä kun olin kuvitellut olevani oikeinkin moderni tuleva mamma, kun suostuttelin äitini tilaamaan meille Vauva-lehden siitä syystä, että uuden tilaajan lahjana sai samaan hintaan Babybjörnin rintarepun. Olin ajatellut, että siinä se jamppa sitten voi kulkea mukavasti mukana jos sattuu olevan sellaista sorttia ettei itsekseen viihdy hetkeäkään. Toki jo reppua tilatessani tiesin kantoliinojen olemassaolosta, mutta sellaista en edes harkinnut, kun suhteellisen tuoreessa muistissa on vielä kolmen vuoden takainen aika, kun siskoni kanssa pähkäilimme yhdessä liinan sidontaohjeita tulematta hullua hurskaammaksi ja toteamalla jokaisen virityksen kohdalla jossain päin liinaa olevan lapsen mentävä rako… Muutenkin miellän liinan enemmän niiden luomu-supermammojen jutuksi kuin omakseni. Mutta nyt siis törmättyäni tähän uuteen termiin surffasin nettiin todetakseni, että ilmeisesti se Manduca on kuitenkin vain joku tuotemerkki, jonka nimistä kantoreppua kaupitellaan (?). Mutta mitä helkkarin eroa sitten on kantorepulla ja rintarepulla??? En minä vaan ainakaan silmin nähden havaitse kuvien perusteella niissä mitään eroa. Siinähän se tenava kököttää mahan päällä ja jalat tulevat repussa olevista rei’istä ulos. No, ei sillä, että enää olisin uutta reppua hankkimassa, Babybjörn saa nyt ajaa asiansa, mutta valaiskaa toki allekirjoittanutta, mikäli olette asiaan paremmin vihkiytyneet.