32+3 Vauva-ajan kirja

Mikähän kumma siinä on, että allekirjoittanut ei oikein ole saanut kirjoitettua vauvakirjaa. Tai miksi sitä nyt sanotaan? Siis se kirja, johon olisi tarkoitus jo odotusaikana kirjata into piukassa tuntemuksia ja olotiloja ja mielitekoja sun muuta ja jatkaa sitten kirjaamista vuosi pari tenavan syntymän jälkeen. Johtuneekohan siitä, että ne tuntemukset tulee kirjattua tänne blogin puolelle vai siitä, että se on sukuvika kun suksi ei luista? Omassa vauvakirjassani taitaa kyllä olla joku hiustupsu ja epämääräisesti lyijykynällä piirretty jalanjälki, mutta muuten kirjan päivitys on kyllä jäänyt äitikullalla vähän vaiheeseen… Hankin kirjan kuitenkin hyvissä ajoin siinä rakenneultran jälkeisessä ensimmäisessä vauva-shoppailu-aallossani ja muutama viikko hankkimisen jälkeen otin ihan asiakseni kirjata siihen muutamia juttuja, mutta nyt kirja on taas unohtunut laatikkoon. Täytynee ottaa itseä niskasta kiinni tässä äitiysloman alettua ja liimailla kirjaan valkokuvia ja viimeistellä pikkujampan sukupuuta, joka tyssäsi edesmenneisiin isoäiteihin ja –isiin. Ehkä pakko hieman konsultoida tulevaa mummia, sillä ei kai nyt kukaan voi muistaa joidenkin sata vuotta sitten autuaammille maille siirtyneiden isoisomummojen ja –vaarien nimiä, joista ei ole koskaan edes nähnyt valokuvaa. Ajatuksena kirjahan on kuitenkin ihana, ja uskon, että tyypistä voisi olla ihan hauskaa myöhempinä vuosina katsoa miltä ne äippä ja iskä syntymävuonna näytti ja lukea mitä maailmalla siihen aikaan tapahtui. Kirjaksi muuten valikoin värikammostani huolimatta Koiramäen kuvituksella varustetun kirkkaankeltaisen opuksen, koska mielestäni Mauri Kunnaksen kynänjälki on aina ollut kerrassaan muikeaa katseltavaa ja lisäksi kirjassa oli aika monipuolisesti eri teemoja. Kirjoitatteko te muut jo vauvakirjaa?