38+6 Ensimmäinen adventti

Mukavaa ensimmäistä adventtia kaikille! Nyt saa siis virallisesti alkaa odottelemaan joulua ja sytyttää ensimmäisen kynttilän. Joskin tässä osoitteessa odotellaan sattuneista syistä jotain muuta saapuvaksi vähän kiihkeämmin, kuin sitä joulua. Maha on pingistänyt jättimäisenä tiiviinä pallona koko päivän, mutta eipä sitten muuta. Ohjelmassa oli vierailu ihanaisen anopin 65-vuotissunnuntaipäivälliselle, ja koska olen kuullut, että tässä vaiheessa viikkoja myös sopiva ähky voisi käynnistää synnytyksen, vetelin hyvällä omallatunnolla kaksi lautasellista pääruokana ollutta paistia ja jälkkäriksi kolmea (!) erilaista kakkua. Heh. Ikään kuin tällainen suursyömäri nyt herkkupöytien äärellä tarvitsisi kummoistakaan tekosyytä vedellä ruokaa kaksin käsin. Minulla on ollut onni, että on siunaantunut anoppi, joka on tosi hyvä kokki ja kaiken muun hyvän lisäksi rento ja mukavakin. Synttäreillä oli myös avokin siskon perhe neljine lapsineen, ja vanhimmat tytöistä odottelevat innolla, että pääsevät lapsenvahtihommiin ja sukkia on kuulemma kudottu monin kappalein. Mahtavaa perhettä kaiken kaikkiaan. Kotiuduttuani vielä kaksi kertaa isomman mahan kanssa kuin lähtiessäni, sytyttelin pari päivää sitten esille laitetut jouluvalot ja kynttilät, ja ajattelin loppuillan fiilistellä sohvalla hämärässä valaistuksessa ja keskittyä toivomaan, että josko sitten ensi yönä toteutuisi se tämän joulun ihme…

nyt sytytämme kynttilän...

 ja loppuun vielä muistutus...