VIIKKO 6 – Totuttelua ajatukseen

Maanantaina 4.4 änkeän itseni työterveyslääkärin vastaanotolle, sillä olen tullut pähkäilyjeni kanssa siihen tulokseen, että kyllä tämä nyt varmaan on kohdunulkoinen raskaus tai jotain sinnepäin, kun raastava mahakipu senkun jatkuu. Ainakaan kukaan ei ole koskaan kertonut minulle tällaisista sivuvaikutuksista raskauden aikana. Noh, tämä on vain yksi lukuisista asioista, joita meille ei-synnyttäneille ei kerrota etukäteen, kuten olen saanut jälkikäteen huomata. Lääkäri tekee normaalit gynekologiset tutkimuksensa ja käskee tuoda seuraavaksi aamuksi virtsanäytteen labraan raskaustestin varmistamiseksi. Tiistai-iltapäivänä lääkäri ilmoittaa soittoajallaan tuloksen varmistuneen positiiviseksi ja käskee ottaa uudelleen yhteyttä jos kipuilu kovin pitkään jatkuu. Minä yritän tehdä töitä normaaliin malliin vaikka olen varma, että otsaani on kirjoitettu tulipunaisin kirjaimin PAKSUNA. Käytävällä moikkailen iloisesti kollegoita ja nurkan takana irvistelen, mahakipu kun on ilokseni alkanut vaivata jo päiväsaikaankin. Tasaisesti se pahenee iltapäivää ja iltaa kohden korventaen tuskaisimmin edelleen öisin. Ainoana erona on nyt se, että en voi enää popsia normaaleja särkylääkkeitä saadakseni helpotusta. Ja hah, kaikki jotka ovat kokeilleet raskaana oleville sallittua parasetamolia ovat varmaan samaa mieltä, että kyseessä on parhaimmillaankin vain lumelääke, jolla yritetään höynäyttää herkkäuskoisimpia kuvittelemaan, että ei satu enää.