29+6 Raskausajan pukeutumista

Joskus aikanaan, kun en ollut vielä raskaana (siis noin sata vuotta sitten), minulla oli suhteellisen selvät sävelet raskausajan pukeutumisen suhteen. Oli ajatellut, että urheilevana ihmisenä pysyn pitkälle raskauden puoliväliin suhteellisen sutjakkana ja voin käyttää omia vanhoja vaatteitani vain hieman modifioiden niitä, etenkin, kun kaapistani löytyy vuosien painonvaihteluiden tuloksena vaatteita laidasta laitaan koosta 34 kokoon 38 asti. Kun olisin ensin siirtynyt hitaasti omissa vaatteissani koosta seuraavaan siirtyisin käyttämään alaosissa mamma-malliston vaatteita luonnollisesti omassa koossani 36 ja loppuvaiheessa, kun maha olisi suurimmillaan, käyttäisin herttaisia lyhkäisiä mekkoja paksujen sukkahousujen tai legginsien ja ehdottomasti korkokenkien kanssa. Joopa joo. Saahan sitä haaveilla. Tässäpä todellisuus. Kun plussaamisen jälkeen tumppasin viimeisen tupakkani alkoi saman tien hillitön mässytys, jolla korvasin aiemmat tunnin-puolentoista tunnin välein tapahtuneet pihalla käyntini. Mätin suklaata ja salmiakkia kaksin käsin naamariin niin, että ensimmäisen kolmen viikon aikana plussaamisesta vaaka näytti jo melkein kolme kiloa lisää normaalipainooni. Lisäksi muutenkin paavo pesusientä muistuttava nestekiertoni tyssäsi aivan täysin heti alkuunsa ja maha pömpötti heti alun alkaen kuin kailottaen koko maailmalle, että hei täällä asuu joku. No, kuten jo varhaisempien viikkojen päivityksessä olenkin kertonut, jouduin siis hylkäämään rakkaat pillifarkkuni kaapin perälle heti alussa ja hakemaan kaupasta mukavasti mahan kohdalta pussittavia paitoja, joihin onnistuin kätkeytymään. Raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikanahan ei suurimmalle osalle odottajista pitäisi painoa kertyä juuri lainkaan lisää, mutta viikolla 13 minä enää töin ja tuskin mahduin niihin kaappini suurimpiin vanhoihin farkkuihin ja jalat olivat keränneet sellaisen määrän nestettä, että avokkaat jäivät suosiolla hyllyyn. Toisen kolmanneksen alkaessa alkoi myös kesä, ja siirryin suosiolla mamma-osastolle. Joustovyötäröllä varustettuja shortseja ja capreja, sekä trikoohameita ja puseroita, mutta ei suinkaan omassa vaatekoossani 36, vaan mamma-vaatekoossa 38. Hanurini ja reiteni kun olivat myös aloittaneet aivan omatoimisen laajenemisharrastuksen vyötärönympäryksen kasvun lisäksi. Kesän lopuilla viikolla 22 tein viimeisimmän karmean havaintoni. Reilun viikon pitämistauon jälkeen koon 38 mammashortsit ottivat ja jumahtivat puolireiteen. Olimme siirtyneet aivan uusiin ulottuvuuksiin ja eikun hankkimaan uusia mamma-vaatteita koossa 40!!! Seuraavalla viikolla kävin vaatekaappia läpi silmäillen, mitä vanhoja puseroita voisin kenties pitää vielä töissä, ja totesin tuloksen jokseenkin nollaksi. Jopa käsivarteni olivat muuttuneet pullamössön pulleiksi ja hihat kiristivät. Tässä nyt ollaan, 15 kiloa turvonneena ja kolme vaatekokoa kasvaneena, ja vielä 10 viikkoa matkaa edessä. No toisaalta, kuka se käskee syödä koko ajan kuin sirkusnorsu. Ihan itse olen itseni tähän jamaan saattanut. Ja toisaalta, ainakin henkkamaukka on tänä vuonna tehnyt parempaa tiliä meikäläisen ansiosta. Suurimman osan garderoobbiani kun olen uusinut heidän tuotteillaan, vain muutamia kalliimpia mamalicious-tuotteita on sekaan eksynyt. Tyylillisesti vielä sen verran ,että raskausajan pukeutumisen mottona on ollut keep it simple. Vaatteilla on jokseenkin turha yrittää koreilla, kun kaikki mitä ihmiset näkevät, on heitä tuijottava iso pallo keskivartalossani. Perus t-paitaa mustana ja valkoisena, pitkä-ja lyhythihaisena, sekä mustat mahdollisimman kapeat ”farkut”, musta ja harmaa trikoohame sekä musta mekko höystettynä erilaisin aukijätettävin neuletakein ja laukuin, siinäpä minun muotivalintani tälle vuodelle. Ohessa muutamia kuvia Hennes & Mauritzin valikoimasta, jotka minunkin kaapistani löytyvät. Vinkiksi muille, että kyseisissä mammafarkuissa on paremmin muotoiltu takaosasto kuin joissain normifarkuissani. Suosittelen.