Reaaliaikaan

Tervetuloa seuraamaan raskauspäiväkirjaani. Löysätkää pipoa jo valmiiksi, elämä ei aina ole niin vakavaa.

perjantai 14. lokakuuta 2011

32+4 Perhevalmennus Vol 2

No niinhän se sitten rykäistiin käyntiin tämä perhevalmennuksen kakkos-osakin samaisen nuoren vastavalmistuneen terkkarin jälleen takataskustaan kaivamalla korttipakalla. Tällä kertaa lattialle leviteltiin eri-ilmeisiä ja –asentoisia nallekarhun kuvia, joista sitten piti valita kuva, joka ilmentää omaa asennoitumista synnytykseen. Johan nyt on markkinat. Jos se vielä ensi kerralla kaivaa jonkun korttipinon esille niin saatanpa hyvinkin lähteä nostelemaan saman tien. No hammasta purren selvittiin taas tästä pakollisesta alkulämmittelystä, jonka jälkeen siirryttiin katsomaan synnytysvideoita. Ensimmäinen video oli taas kuvattu joskus vuodella miekka ja kypärä ja siinä toista (!) lastaan synnyttävä nainen kertoili rauhalliseen tahtiin synnytystuntemuksiaan, ja synnytys oli ehkä todellakin sieltä maailman helpoimmasta päästä, joita sattuu varmaan yksi triljoonaan. Toinen video oli paikkakuntamme omasta sairaalasta, jossa myöskin toista (!!) lastaan synnyttävä nainen synnytti luomukeinoin. Tässä videossa jo vähän äristiinkin, mutta nekin pienet ärinät kätilö tukahdutti sanomalla että ”Nyt ei tarvita yhtään ääntä, ponnistat vaan.” (Tässä vaiheessa videon katsominen alkoi vatuttamaan ja allekirjoittanut kykeni vaan miettimään, että milläköhän astalolla olisin itse kyseistä kätilöä tilanteessa huitaissut. Toim. huom.) Olisiko nyt sitten ollut liikaa vaadittu kuvata ihan ihka aito ensisynnytys ja näyttää se meille, kun nämä valmennukset on kuitenkin ensisynnyttäjille tarkoitettu? Kysynpähän vaan. Tai ainakin sellainen, missä kaikki ei suju amerikkalaiseen sarjatyyliin. Ainakin itsellä on jäänyt ikuisesti mieleen yläasteen ysiluokalla katsottu nuorisoelokuva Täältä tullaan elämä, jossa ihan äkkiarvaamatta kuvaruudulle pamahti aivan helkkarin realistinen synnytyskohtaus. (Kiitos vaan silloiselle Opolle. Et sitten varoittanut. Sen videon jälkeen kukaan luokan tytöistä ei ajatellut ikinä synnyttää.) Videoiden jälkeen keskusteltiin pienryhmissä (jee jee, jälleen yksi työskentelymuoto, jota inhoan) synnytykseen liittyvistä asioista kuten milloin lähteä sairaalaan, mitä kivunlievityskeinoja on ja mikä on tukihenkilön rooli. Sitten pienryhmät esittivät pohdintansa tulokset ääneen ja muut saivat kysyä ja kommentoida ja lisäksi nuoren terkkaritytön kaverina tällä kertaa ollut kokeneempi neuvolatäti (kätilö itsekin) vastaili avoimiksi jääneisiin kysymyksiin. Mitään varsinaisesti uutta ei tälläkään kertaa tullut esille, mutta olihan se ihan hyvä kuulla, että on suunnilleen oikein ymmärtänyt asiat, joihin on etukäteen itse perehtynyt. Illan parasta antia taisi taas olla valmennuksen jälkeiset eväät. Viime viikolla kurvattiin avokin kanssa kebab-puljun kautta kotiin ja tällä kertaa suunnattiin Subiin patongin hakuun. Mitähän sitä ensi viikolla keksisi?

6 kommenttia:

  1. Nuo teidän perhevalmennukset on ihan horroria!!! Joudun töiden puolesta nallekortteilemaan, mutta VIHAAN sitä jos pitää itse kertoa jotain tosi älykästä korttien tai kuvien avulla. Piti jo viimeks miehelle lukea sun postaus ääneen ja sekin totesi, ettei seuraavaa kertaa taitais tulla jos tollasta olis. Vaikka itte valitinkin aluks meidän valmennuksesta, niin nyt oon vaan kiitollinen siitä ;D

    VastaaPoista
  2. Näitä juttuja kun lukee niin ei kaduta yhtään että missattiin perhevalmennukset :) Terkka istutti minut katsomaan loppuraskaudessa synnytysvideon kun emme olleet perhevalmennuksissa, mutta en tänäkään päivänä muista videosta muuta kuin sen että synnytys oli luonnottoman helpon näköinen (en mennyt lankaan). Kipu näkyi vain kulmien rypistyksenä.

    Meillä katottiin yläasteella vaan Seitsemän veljestä, siis epäreilua!

    VastaaPoista
  3. Auts... Onneks meillä on vaan ne kaks käyntiä. Ei kuulosta kovin innostavalta, etenkään noiden synnytysvideoiden suhteen. Niitä nyt voi katsoa netistä tai oikeastaan telkkaristakin ainakin noista Nelosen vauvaohjelmista (tiedä kuinka realistisia ne ovat)...

    VastaaPoista
  4. Jep, sanokaapa muuta. Ei voi kuin ihmetellä, että ukkokulta on edelleen sinnikkäästi lähdössä vielä ensikin viikolla mukaan. Sovittiin tosin hyvässä yhteisymmärryksessä, että sinne erilliseen isä-iltaan ei hänenkään sentään tarvi lähteä...

    VastaaPoista
  5. Mun paikkakunnalla valmennuksen hoitaa terveydenhoitajaopiskelijat ja sinne pääsee vain murto-osa halukkaista, muutoin saadaan dvd neuvolassa käteen ja kotisohvalla voi illan ratoksi katsoa leffaa. Ja jos haluatte, että te itse ja miehenne menettää synnytyshalut tai vähintäänkin ruokahalut, niin käykää kattomassa yourbirthcoach.com sivusto, josta tyypilliseen jenkkitapaan löytyy synnytyksiä joka lähtöön.Huhhuh.Tällasen killerin rakas terveydenhoitajaystäväni antoi vinkiksi ja mie olen kyllä avokkeelleni sanonut, että elä turhaan mene sillä sivulla käymään.

    VastaaPoista
  6. Kiitos vinkistä, yritän vastustaa kiusausta käydä ao. sivustolla...

    VastaaPoista