Reaaliaikaan

Tervetuloa seuraamaan raskauspäiväkirjaani. Löysätkää pipoa jo valmiiksi, elämä ei aina ole niin vakavaa.

perjantai 7. lokakuuta 2011

31+4 Perhevalmennus Vol 1

Nyt se sitten alkoi. Perhevalmennus siis. Niiden määrä ja sisältöhän ilmeisesti vaihtelee eri paikkakunnilla, ja täällä meilläpäin valmennuksia on yhteensä neljä. Tämän ensimmäisen kerran aiheena oli parisuhde, toisen kerran aiheena on synnytys ja kivunlievitys ja kolmannen kerran aiheena imetys ja vauvanhoito. Neljäs kerta on sitten helmikuussa kun vauva on parikuukuukautinen. Muuten nuo kolme kertaa on nyt perättäisillä viikoilla ja kolmannella viikolla on vielä lisäksi tuleville iseille oma iltansa. Sessiot kestävät aina kaksi tuntia kerrallaan ja ne on keskitetty aina tiettyjen asuinalueiden ensisynnyttäjille laajemmalta alueelta yhden neuvolan tiloihin.

No entäpä se illan anti sitten. Joo-o. Mitähän tähän nyt sanoisi. Illan vetäjänä oli nuori vastavalmistunut terveydenhoitajatyttö, joka heti alkuunsa rehellisesti tunnusti, että hänellä itsellään ei ole lapsia. Siitä illan teemana olleesta parisuhteesta hänen osaltaan en sitten tiedä... Toinen vetäjä oli perheellinen nelikymppinen diakonimies. Molemmat vetäjät olivat kyllä ihan sinänsä mukavia, mutta kun heti lämmittelyksi piti noukkia lattialta aikakauslehdistä leikattuja kuvia sen mukaan, että ne kuvaisivat omia fiiliksiä tällä hetkellä ja sitten siirtyä seisomaan lattialle kuvitellun Suomen kartan päälle siihen kohtaan, mistä on kotoisin ja kertoa itselle tärkeästä kasvatusidolista, oli allekirjoittaneen karvat nousseet jo aivan pystyyn. Ryhmäytymisleikit ja ventovieraille avautuminen kun eivät kuulu lempiharrastuksiini. Ilta jatkui Riittävän hyvä vanhempi-videopätkällä ja tulevien äitien ja isien ryhmiin jakamisella, missä sukupuolitovereiden kanssa keskusteltiin odotuksista ja ajatuksista, mitä tuleva elämänmuutos herättää. Viimeisen puolen tunnin ajan miespuolinen diakoni rakenteli seurakuntayhtymän puupalikkapelistä parisuhteen perustuksia ja yritti kovasti viritellä keskustelua yleisön pysyessä mykkänä ja vilkuillen kelloon ja salaa haukotellen. Epäilen, ettei kukaan halunnut kommentoida, koska pelkäsi, että sitten emme ikinä pääse lopettamaan tilaisuutta. Lopuksi saimme palautelomakkeet illasta ja ilokseni kuulin, että ensi kerran synnytystarinoita on tulossa avustamaan myös kokeneempi terkkari. Kiva kiitti moi. En oikein tiedä kokiko kukaan iltaan osallistunut sitä hyödylliseksi. Ehkä joku sellainen, joka ei kykene parisuhteensa toisen puoliskon kanssa lainkaan juttelemaan tulevaisuuteen liittyvistä asioista kahden kesken tai joka ei ole itsenäisesti yhtään pohtinut sitä, mikä tulee muuttumaan. Eli onpa tullut hyödyllisempiäkin kaksituntisia elämän aikana vietettyä. Noh, eipä sillä, että tällaisella mammutilla olisi enää juuri muutakaan aktiviteettia iltaisin, menihän se noinkin. Odotukset ensi viikon asiapitoisempaa valmennusta kohtaan ovat kuitenkin hieman suuremmat.

Ihanaista viikonloppua! Meilläpäin ainakin myrskyää. Hyvä tekosyy lyllertää taas illaksi sohvaan. (Ihan niin kuin nyt muuten olisi ollut mitään hurjia suunnitelmia…)

6 kommenttia:

  1. Täälläkin myllertää ja myrskyää. Ulkona siis, joskin Tyyppi on tänään pitänyt huolen myös mylleryksestä masun sisäpuolella. <3

    Musta tuntuu, että meillä on ihan ältsin myöhään sekä noi valmennukset, että tutustuminen synnytyssairaalaan. Meillä on siis kaksi valmennuskertaa, á 2-3 tuntia ja pvm:t on 18.10 ja 25.10. Synnytyssairaalaan puolestaan tutustumme vasta vko:lla 46 (en siis vaan nyt millään muista sitä oikeaa pvm:ää) jolloin laskettuun aikaan on pari viikkoa aikaa... ;) Jos oikein "tuuri" käy, niin Tyyppi on tuolloin jo syntynyt. :D

    VastaaPoista
  2. Itsellä ei taas ole hajuakaan siitä, milloin sairaalaan tutustutaan (vai tutustutaanko lainkaan)... Kaipa se selviää sitten siellä ensi viikon valmennuksessa. Meinaa vaan täälläkin olla maha sen verran alhaalla ja kulkeminen yhtä lyllerrystä, että kaikki veikkaa, ettei tämäkään asukas pysyttele mahassa LA:han asti...Saas nähdä...

    VastaaPoista
  3. me ei edes käyty noissa valmennuksissa. Kyllä se lapsi jokatapauksessa syntyy, valmennettuna tai ei :)

    VastaaPoista
  4. Meillä ei ole tällä kertaa ollenkaan perhevalmennusta, kun se tarjotaan vaan esikoista odottaville. Ei sillä että kaipaisinkaan. Synnärille ei Oulussa pääse tutustumaan ollenkaan, tai ei ainakaan sillon ku esikoista odoteltiin. Sillon tosin oli pahimmillaan se sikainfluenssahysteria, jota ei onneksi nyt ole riesana.

    Mutta meilläkin se parisuhdekerta oli ihan kamala. :D Oli just tuollasta ku sanoitkin, kaikki oli tosi vaivautuneita ja laski lattialaattoja. Muut kerrat oli vähän kivempia, vauvanhoito-imetyskerralla oli elävä mallikin, parikuinen poikanen mukana. Synnytysjutussa meillä ei mainittu sanallakaan muista kuin lääkkeellisistä kivunlievityksistä, mikä mun mielestä oli aika outoa. Tuntuis että kannattais kertoa niistä muistakin, ettei kaikki oo heti ensimmäisenä huutamassa epiduraalin perään ja sitten pettyvät kun sitä ei välttämättä heti saakaan. :D Ja ehkä siinä ois voinu mainita parilla sanalla siitä, että aina kaikki ei mee suunnitelmien mukaan. Mulle meinaan oli ihan hirvee järkytys, kun lapsi joutuikin teholle, en ollut osannut edes ajatella sellasta vaihtoehtoa. Muuten olin kyllä käynyt kaikki kauhuajatukset lapsen ja itseni kuolemasta lähtien läpi.

    Mun kulkeminen oli esikoista odottaessa ihan kauheeta lyllerrystä pitkään, jostain puolesta välistä asti, mutta siltikään se ei syntynyt ku käynnistettynä. :D

    VastaaPoista
  5. Meilläkin perhevalmennus oli vähän...tylsää. Okei, tosi tylsää :D Ja juurikin nousi karvat pystyyn, kun piti ihanasti esittäytyä korttien avulla ekalla kerralla, jee jee. Mutta hyvä puoli oli se, että tutustuin pariin äitiin, joilla oli laskettu aika samoihin aikoihin kuin mulla ja niitten kanssa on nyt sitten treffailtu. Joristu ah niin ihanasta vauva-arjesta. "Hauskinta" on se, että kenenkään meidän kolmen vauvat eivät nuku öisin kunnolla vieläkään, joten sitä löpinää sitten siitä aiheesta ainakin riittää :D

    VastaaPoista
  6. Iseille vielä omansa neljän muun kerran lisäksi, apua:D Teillä ei pitäisi jäädä ainakaan valmennuksesta kiinni siellä!

    VastaaPoista