Reaaliaikaan

Tervetuloa seuraamaan raskauspäiväkirjaani. Löysätkää pipoa jo valmiiksi, elämä ei aina ole niin vakavaa.

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

33+6 Viimeistä kertaa

Tänään oltiin avokin kanssa ulkona syömässä pitkän kaavan mukaan. Ohjelmassa oli kaikessa rauhassa nautittavat alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka kahveineen ja sen jälkeen vielä kurvattiin videovuokraamoon hakemaan elokuvaa, jonka saisi katsoa kenties viimeistä kertaa aivan rauhassa ilman keskeytyksiä. Kun viikot ennen h-hetkeä alkavat käydä vähiin, pitää nyt nauttia näistä viimeisistä kahdenkeskisistä rauhallisista hetkistä. Eihän se elämä tietysti lopu lapsen syntymään, mutta oma rauha kyllä taatusti loppuu. Vai onko joku nähnyt pariskuntaa ruokailemassa ravintolassa rauhalliseen tahtiin keskenään jutellen, ja lapsen köllöttelevän vieressä aivan hiljaa ja huomiota vaatimatta. I don’t think so. Epäilen myös toisen lempiharrastuksemme, eli elokuvien töllöttämisen saavan uusia vivahteita, kun välillä pitää rientää syöttöhommiin tai vaipanvaihtoon. Harrastatteko te muut siellä joitain asioita viimeistä kertaa ? Minä ainakin tunnustan, että olen jo kesästä saakka käyttänyt tätä hyvänä tekosyynä itselleni tehdä milloin mitäkin. Melko monta viimeistä kertaa olen jo vienyt itseni viikonloppuna salaattilounaalle kahvilaan kaupoissa pyörimisen jälkeen, ostanut itselleni kalliita herkkuja  iltojeni ratoksi, tai perustellut jonkun hullulta vaikuttavan hankinnan sillä, että kohta ei enää voi… Seuraavat vauvattomat äitiyslomaviikot tulevat kenties olemaan oikeaa kulta-aikaa tämän viimeistä kertaa-ajattelun saralla, sillä nyt oikeasti käsillä alkavat olla ne viimeiset hetket, kun vielä voi…
                                                   Jälkiruuaksi italialaista kirsikkajäätelöä.

1 kommentti:

  1. Kieltämättä elokuvien katsominen on jäänyt vähiin viime aikoina. Esikoisen vauva-aikoina tuli kyllä katsottua, kun silloin se nukkui kuitenkin pitkään aamulla (siis jopa yhdeksään!), vaikka heräilikin pitkin yötä. Nykyään se menee nukkumaan siinä puoli 9 aikaan ja herää kuudelta, itellä on pakko olla silmät kiinni viimestään kymmeneltä, että jaksaa aamulla ilman hermoromahdusta. Eipä siinä paljon ehdi elokuvia katsella. :/

    Mutta vauvan kans on oikeasti suht helppo käydä esim. ravintolassa, kun ajottaa sen käymisen nukkuma-aikaan. Me ainakin käytiin monta kertaa onnistuneesti syömässä niin, että vauva nukkui kaukalossa. :) Nykyään se vaatii vähän viihdyttämistäkin, ainakin niin kauan ku ruoka saapuu pöytään. Mutta kaikkeen tottuu, ja sitten kun pääsee joskus kaksistaan syömään, niin se onkin ihan luksusta. :) Välillä kyllä kaipaan aikaa ennen lasta, mutta enimmäkseen tämä on kuitenkin ihan nautittavaa. Varsinkin ne arkipäivähetket, ku taapero nukkuu päikkäreitä ja mulla on ihan omaa aikaa. Sinä aikana en siivoa enkä tee muitakaan kotihommia, vaan se on ihan mun omalle hyvinvoinnille pyhitettyä aikaa. Tai saatan siivotakin, jos huvittaa, mutta se on aika harvinaista. :D

    Mutta tee ihmeessä nyt niitä juttuja viimestä kertaa! Vaikka se sanonta onkin kauhee klisee, niin nyt on ne viimeset hetket nauttia omasta ajasta ja rauhasta. :)

    VastaaPoista